Leijat Helsingin Yllä
(Indisponível)
Kun kadut ihmisistä täyttyvät
Minä katselemaan jään
Menneitä kuvia vuosien takaa
Mielessäni nään
Kun kadut askeleista täyttyvät
Minä mielessäni käyn
Kaikissa noissa paikoissa joissa aikaa yhdessä vietettiin
Näätkö nuo leijat Helsingin yllä vasten mustaa samettia
Ja niiden värit kauniit fosforinhehkuiset
Näätkö nuo leijat Helsingin yllä tuhansissa väreissään
Vieläkö uskot että ne pimeyden kukistavat
Kun kadut ihmisistä tyhjenevät
Minä ajattelen sinua
Ja noita kolmea kaverusta, jotka toisiinsa luottivat
Sinä iltana
Kun he näkivät leijat Helsingin yllä vasten mustaa samettia
Ja niiden värit kauniit fosforinhehkuiset
Kun he näkivät leijat Helsingin yllä tuhansissa väreissään
Ja uskoivat että ne voivat pimeyden kukistaa
Näätkö nuo leijat Helsingin yllä vasten mustaa samettia
Ja niiden värit kauniit fosforinhehkuiset
Näätkö nuo leijat Helsingin yllä tuhansissa väreissään
Vieläkö uskot että ne pimeyden kukistavat
|
|
